Saako kylmäsähköpostia lähettää Suomessa? B2B-säännöt 2026

Kyllä, organisaation osoitteeseen: Suomen laki sallii markkinointisähköpostin lähettämisen yritykselle ilman suostumusta, kunhan jokaisessa viestissä on helppo ja maksuton tapa kieltäytyä (laki sähköisen viestinnän palveluista 917/2014, 202 §). Nimettyyn työntekijään yhdistyvä osoite, kuten etunimi.sukunimi@yritys.fi, katsotaan luonnollisen henkilön osoitteeksi. Silloin tarvitset ennakkosuostumuksen, ellei tarjoamasi liity olennaisesti henkilön tehtäviin. Tietosuojavaltuutetun mukaan tämä on tarkistettava ja dokumentoitava ensin. Yksityiset elinkeinonharjoittajat ovat luonnollisia henkilöitä ja tarvitsevat oman tulkintamme mukaan suostumuksen. LinkedIn-viesteistä emme löytäneet suomalaista ohjeistusta.

Tarkistettu 15. lokakuuta 2026 lain tekstistä ja viranomaisen ohjeistuksesta. Tämä ei ole juridista neuvontaa. Revexa rakentaa Leon, joka mainitaan kohdassa ”Näin Leo toimii Suomen kohdalla”.

Toisin kuin Saksassa, Suomessa yritysten postilaatikot ovat auki. Kaikki maat: kylmäsähköpostin lait maittain.

Suomi yhdellä silmäyksellä

Mitä laki sanoo

Sähköinen suoramarkkinointi kuuluu lakiin sähköisen viestinnän palveluista (917/2014). Luonnollisia henkilöitä suojaa 200 §:n 1 momentti:

”Automatisoitujen soittojärjestelmien sekä telekopiolaitteiden, sähköpostiviestien, tekstiviestien, puheviestien, ääniviestien tai kuvaviestien avulla toteutettua suoramarkkinointia saa kohdistaa vain sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat antaneet siihen ennalta suostumuksensa.”

Organisaatioille 202 § asettaa toisenlaisen säännön:

”Suoramarkkinointia yhteisölle saa harjoittaa, jollei tämä ole sitä nimenomaisesti kieltänyt.”

Yhteisölle suunnattu suoramarkkinointi on siis sallittua, jos vastaanottaja ei ole sitä nimenomaisesti kieltänyt. Organisaation on voitava kieltäytyä helposti ja ilman erillistä maksua jokaisen viestin yhteydessä, ja siitä on kerrottava selkeästi. Lisäksi 203 §:n mukaan vastaanottajan on pystyttävä tunnistamaan viesti markkinoinniksi selvästi ja yksiselitteisesti. Lähteet: 917/2014 suomeksi, ruotsiksi ja englanninkielinen käännös (sitova vain suomeksi ja ruotsiksi). Lain käyttämä käsite yhteisö kattaa kaikki organisaatiot.

Mitä tietosuojavaltuutettu sanoo

Tietosuojavaltuutettu valvoo näitä sääntöjä (305 §) ja vahvistaa B2B-säännön usein kysytyissä kysymyksissään. Alla olevat lainaukset ovat omia suomennoksiamme englanninkielisestä UKK-sivusta:

”Asiakkaan suostumusta ei tarvita, jos asiakas on yhteisö. Myös yhteisöillä on oikeus kieltää sähköinen suoramarkkinointi. Rekisterinpitäjän on tarjottava yhteisölle tai sen työntekijälle helppo ja maksuton mahdollisuus kieltää yhteystietojensa käyttö jokaisen sähköisen suoramarkkinointiviestin yhteydessä.”

Valtuutetun esimerkki organisaation osoitteesta on ostot@yritysx.fi, eli ostoista vastaava yhteinen postilaatikko. Lähde: tietosuojavaltuutetun UKK (arkistokopio 30.11.2025; varsinainen sivusto esti automaattisen pääsyn).

Nimetyt työntekijät ja yksityiset elinkeinonharjoittajat

Tietosuojavaltuutetun UKK (oma suomennoksemme):

”Pääsääntöisesti etunimi.sukunimi@yritys.fi-muotoisten sähköpostiosoitteiden katsotaan kuuluvan luonnollisille henkilöille. Koska sähköpostiosoite kuuluu luonnolliselle henkilölle, tarvitset hänen ennakkosuostumuksensa suoramarkkinointiin. Suostumusta sähköiseen suoramarkkinointiin ei kuitenkaan tarvita, jos kyseinen henkilö työskentelee asemassa, joka liittyy olennaisesti suoramarkkinoinnilla tarjottaviin tavaroihin, palveluihin tai muihin hyödykkeisiin.”

Valtuutettu kutsuu tätä asemavaltuudeksi (englanniksi ”authorisation by position”). Henkilön asema on ”vahvistettava ennen lähettämistä”, ja ”rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan käsittelyn lainmukaisuus, esimerkiksi dokumentoimalla arvionsa asemavaltuudesta.”

200 § koskee luonnollisia henkilöitä (”luonnollisiin henkilöihin”), joihin kuuluvat myös yksityiset elinkeinonharjoittajat eli toiminimiyrittäjät. Emme löytäneet ohjeistusta nimenomaan yksityisistä elinkeinonharjoittajista, joten tulkintamme on, että he tarvitsevat suostumuksen.

LinkedIn- ja sosiaalisen median viestit

Ohjeistusta ei löytynyt: tietosuojavaltuutettu ei mainitse LinkedIniä, sosiaalista mediaa eikä yksityisviestejä, emmekä löytäneet oikeuden ratkaisua. Se, onko LinkedIn-viesti lain tarkoittama sähköpostiviesti, tekstiviesti, puheviesti, ääniviesti tai kuvaviesti, on testaamatta. Jos on, nimettyihin työntekijöihin sovelletaan samaa sääntöä: suostumus, ellei tarjous liity olennaisesti henkilön tehtäviin (oma arviomme).

GDPR ja oikeutettu etu

Tietosuojavaltuutettu soveltaa lakia 917/2014 ja GDPR:ää yhdessä: GDPR:n 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukainen oikeutettu etu ei korvaa suostumusta silloin, kun 200 § sitä edellyttää. Valtuutetun UKK-esimerkissä yrityksen, jolla on oikeutettu etu asiakkaidensa tietoihin, on silti ”pyydettävä asiakkaan suostumus” ennen suoramarkkinointisähköpostia (luemme tämän koskevan asiakkaita, jotka ovat luonnollisia henkilöitä 200 §:n 3 momentin ulkopuolella).

Organisaatioiden ja asemavaltuuden piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta valtuutettu ei nimeä GDPR-perustetta; oman arviomme mukaan luontevin on oikeutettu etu. Lisää: GDPR ja B2B-sähköposti oikeutetun edun perusteella.

Sakot ja todelliset tapaukset

200 §:n ja 203 §:n välisten säännösten rikkomisesta voi seurata sakko ”sähköisen viestinnän tietosuojaloukkauksesta” (349 §). Henkilötietojen käsittely ilman pätevää oikeusperustetta voi johtaa myös GDPR-sakkoon, jonka enimmäismäärä on 20 miljoonaa euroa tai 4 % maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi (83 artiklan 5 kohta).

Selkein B2B-tapaus: vuonna 2020 tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio määräsi Acc Consulting Varsinais-Suomen (Independent Consulting Oy) maksamaan 7 000 euron seuraamusmaksun ”sähköisten suoramarkkinointiviestien lähettämisestä ilman ennakkosuostumusta sekä rekisteröidyn oikeuksien laiminlyönnistä”. Yritys oli lähettänyt työntekijöille tekstiviestejä kursseista ja väittänyt kohdistavansa markkinoinnin yhteisöille. Apulaistietosuojavaltuutetun mukaan yrityksen ”olisi pitänyt erikseen selvittää kyseisen henkilön asema yhteisössä ja arvioida erityisesti, liittyivätkö markkinoidut kurssit merkittävästi henkilön tehtäviin” (tiedote 5.8.2020, arkistokopio; lainaus on oma suomennoksemme englanninkielisestä tiedotteesta).

Tarkistuslista B2B-sähköpostille Suomeen

1. Luokittele jokainen osoite. Organisaatio (info@, ostot@): kieltäytymismahdollisuus. Nimetty työntekijä: suostumus tai dokumentoitu asemavaltuus. Yksityinen elinkeinonharjoittaja: suostumus.
2. Tarkista rooli ennen ensimmäistä viestiä ja kirjaa ylös, miksi tarjouksesi liittyy siihen.
3. Merkitse viesti tunnistettavasti markkinoinniksi (203 §) ja kerro ”rekisterinpitäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot” (GDPR 14 artiklan 1 kohdan a alakohta).
4. Tarjoa helppo ja maksuton kieltäytymismahdollisuus jokaisessa viestissä ja kerro selvästi, että se on olemassa.
5. Ylläpidä estolistaa kaikista, jotka ovat kieltäytyneet.
6. Dokumentoi oikeutetun edun arviointisi, anna tietosuojatiedot viimeistään ensimmäisessä viestissä (GDPR 14 artiklan 3 kohdan b alakohta) ja lopeta heti, kun joku vastustaa (21 artiklan 3 kohta).

Näin Leo toimii Suomen kohdalla

Leo, Revexan rakentama ostosignaaleja seuraava tekoälyagentti, estää automaattisesti vain Saksassa sijaitsevien liidien kylmäviestit. Suomen liideille luet ja hyväksyt jokaisen luonnoksen tarkistustilassa, joten päätät itse, kuuluuko osoite organisaatiolle, kattaako sitä asemavaltuus vai tarvitaanko suostumus. Leo kirjoittaa jokaiselle liidille tämän omalla kielellä, kun verkkosivustosi on olemassa kyseisellä kielellä, ja muuten englanniksi.

Leo maksaa 89 € kuukaudessa ilman arvonlisäveroa, ja 7 ensimmäistä päivää ovat ilmaisia: kokeile Leoa.

Usein kysytyt kysymykset

Onko B2B-kylmäsähköposti laillista Suomessa?

Organisaatioille on: Laki 917/2014 sallii sen 202 §:n nojalla, ellei organisaatio ole kieltäytynyt, kun jokaisessa viestissä on helppo ja maksuton kieltäytymismahdollisuus. Nimetyt työntekijät ja yksityiset elinkeinonharjoittajat tarvitsevat ennakkosuostumuksen, ellei tarjous liity olennaisesti työntekijän tehtäviin.

Voinko lähettää viestin osoitteeseen etunimi.sukunimi@yritys.fi ilman suostumusta?

Vain jos henkilön asema liittyy olennaisesti siihen, mitä myyt. Tietosuojavaltuutettu kutsuu tätä asemavaltuudeksi: vahvista asema ennen lähettämistä ja dokumentoi arviosi.

Onko Suomessa soft opt-in nykyisille asiakkaille?

On. 200 §:n 3 momentin mukaan voit käyttää yhteystietoja, jotka asiakas on antanut kaupan yhteydessä, oman samankaltaisen tuotteesi markkinointiin, jos tarjoat helpon ja maksuttoman kieltäytymismahdollisuuden sekä tietoja kerättäessä että jokaisessa viestissä.

Kuka valvoo kylmäsähköpostin sääntöjä Suomessa?

Tietosuojavaltuutettu. Sen seuraamuskollegio määräsi vuonna 2020 Acc Consulting Varsinais-Suomen maksamaan 7 000 euron seuraamusmaksun kurssien markkinoinnista työntekijöille ilman arviota siitä, liittyivätkö kurssit näiden tehtäviin.

Koskevatko säännöt LinkedIn-viestejä Suomessa?

Suomalaista ohjeistusta tai ratkaisua ei löytynyt. Varovaisuuden vuoksi kohtele myyntiviestiä kuin sähköpostia nimetylle henkilölle: suostumus, ellei tarjous liity olennaisesti hänen työtehtäviinsä.